Tarton yliopiston tutkijat ovat kartoittaneet Virossa Facebook-ryhmissä toimivaa laitonta lainabisnestä. Tutkimuksen mukaan erittäin korkeakorkoiset lainat ja niiden aggressiivinen perintä perustuvat pitkälti velallisten pelkoon joutua julkisesti häpäistyiksi sosiaalisessa mediassa.
Virolaisissa sosiaalisen median ryhmissä toimii järjestäytynyt lainamarkkina, joka pyrkii kiertämään luotonantamista koskevaa sääntelyä ja viranomaisvalvontaa. Tarton yliopiston tutkijoiden Kristjan Pulkin ja Laura Innon tutkimuksen mukaan toimintaa ylläpitävät laittomat tai pätemättömät sopimukset, kohtuuttomat korot sekä painostavat perintämenetelmät.
Asiasta kertoi ensimmäisenä ERR:n Novaator. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Trends in Organized Crime -tiedelehdessä nimellä Loan sharks and illegal money lending in social media.
Lainahait ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan
Sana lainahai tuo helposti mieleen järjestäytyneen rikollisuuden ja pimeillä kujilla toimivat koronkiskurit. Virossa tällainen lainatoiminta on kuitenkin siirtynyt avoimesti Facebookiin ja muihin sosiaalisen median kanaviin.
Suomen kielessä tällaisista lainanantajista voidaan käyttää sanaa lainahai. Virallisemmin voidaan puhua koronkiskureista, laittomista lainanantajista tai luvattomasti toimivista luotonantajista.
Tutkijat analysoivat virolaisten Facebook-lainaryhmien julkaisuja sekä haastattelivat lainanottajia, lainanantajia ja velkaneuvojia. Tietojen kerääminen oli vaikeaa, sillä harva toimintaan osallistunut halusi puhua siitä avoimesti.
Tutkijat ottivat yhteyttä yhteensä 125 lainanottajaan, joista vain 12 suostui haastatteluun. Haastatelluiksi saatiin lisäksi viisi lainanantajaa 24 tavoitellusta sekä muutamia velkaneuvojia.
Lainaryhmissä oli yhteensä 45 000 jäsentä
Tutkimuksen tarkastelujaksolla virolaisten sosiaalisen median lainaryhmissä oli yhteensä noin 45 000 jäsentä. Suurimmassa yksittäisessä ryhmässä oli noin 14 000 jäsentä.
Aktiivisia lainanantajia oli kuitenkin huomattavasti vähemmän. Suurimmassa ryhmässä rahaa tarjosi säännöllisesti arviolta vain 25–30 henkilöä.
Monet lainanottajista hakivat rahaa ruokaan, asumiseen, laskuihin ja muihin välttämättömiin menoihin. He eivät yleensä enää saaneet lainaa pankeilta tai valvotuilta rahoitusyhtiöiltä.
Lainanantajat perustelivat toimintaansa toisinaan sillä, että he auttoivat virallisen luottojärjestelmän ulkopuolelle jääneitä ihmisiä. Käytännössä avun hintana saattoi kuitenkin olla äärimmäisen korkea korko ja riski joutua painostuksen kohteeksi.
Keskimääräinen korko nousi lähes 600 prosenttiin
Sosiaalisen median lainojen keskimääräinen korkotaso nousi tutkimuksen mukaan lähes 600 prosenttiin. Lainan nopeus ja helppo saatavuus houkuttelivat silti ihmisiä, joilla ei ollut mahdollisuutta saada rahaa muualta.
Tutkimuksessa tätä verrattiin Virossa laillisesti tarjottavien kulutusluottojen sallittuun luottokustannustasoon, joka oli tutkimuksessa käytetyn vertailun mukaan noin 45 prosenttia.
Kaikki yksityishenkilöiden toisilleen antamat lainat eivät ole Virossa automaattisesti laittomia. Tilanne muuttuu kuitenkin olennaisesti, jos henkilö harjoittaa luotonantamista järjestelmällisesti liiketoimintana ilman vaadittavaa toimilupaa.
Virossa ammattimaisesti kuluttajaluottoja myöntävien toimijoiden tulee lähtökohtaisesti toimia Finanssivalvonnan eli Finantsinspektsioonin myöntämällä luvalla ja sen valvonnassa. Luvan saaneet luotonantajat voi tarkistaa Finantsinspektsioonin rekisteristä.
Suuri osa lainoista jää maksamatta
Korkeista koroista huolimatta toiminta on lainanantajillekin riskialtista. Tutkimuksen haastatteluissa osa lainanantajista kertoi menettävänsä kokonaan joka kolmannen myöntämänsä lainan.
Yhdessä äärimmäisessä tapauksessa jopa 75 prosenttia lainanottajista jätti lainansa maksamatta.
Lainanantajat pyrkivät vähentämään riskiä pyytämällä hakijoilta henkilöllisyystietoja, kuvia, tiliotteita ja muita henkilökohtaisia asiakirjoja. Järjestelmä ei kuitenkaan estänyt väärinkäytöksiä.
Tutkijoille kerrottiin esimerkiksi identiteettivarkauksista ja tapauksista, joissa laina oli myönnetty henkilölle, joka ei ollut oikeustoimikelpoinen tekemään tällaista sopimusta.
Velallisia uhataan julkisella häpäisemisellä
Laittomat lainanantajat eivät yleensä vie maksamattomia saatavia tuomioistuimeen tai viralliseen perintään. Sen sijaan velallista voidaan painostaa julkaisemalla hänen kuvansa, henkilötietonsa ja yksityisiä viestejään sosiaalisen median ryhmissä.
Julkisen häpäisemisen pelko voi olla niin voimakas, että velallinen maksaa häneltä vaaditut summat, vaikka korkoja tai muita kohtuuttomia maksuja ei voitaisi laillisesti periä.
Tutkimuksen mukaan lainanantajat välttelevät oikeudellisia menettelyjä myös siksi, että viranomaisen tai tuomioistuimen tarkastelu voisi paljastaa luvattoman liiketoiminnan ja johtaa sopimusehtojen tai koko sopimuksen pätemättömyyden arvioimiseen.
Miksi toiminta voi olla rikollista?
On tärkeää erottaa tavallinen yksityishenkilöiden välinen laina järjestelmällisestä laittomasta lainabisneksestä. Kaikki yksityiset lainat eivät ole rikoksia, eikä jokaista kohtuutonta lainasopimusta käsitellä automaattisesti rikosasiana.
Sosiaalisen median lainahaitoimintaan voi kuitenkin liittyä useita erillisiä lainvastaisia tai rikollisia tekoja:
- ammattimainen luotonanto ilman vaadittavaa toimilupaa
- kohtuuttomien tai lainvastaisten korkojen ja maksujen vaatiminen
- velallisen uhkailu tai pakottaminen
- henkilötietojen ja yksityisten viestien luvaton julkaiseminen
- identiteettivarkaudet ja toisen henkilön tietojen käyttäminen
- petokset ja harhaanjohtavien sopimusten tekeminen
- mahdollinen kiristys, jos maksua vaaditaan uhkaamalla julkaista vahingollisia tai yksityisiä tietoja.
Se, minkä rikosnimikkeen tunnusmerkit yksittäisessä tapauksessa täyttyvät, riippuu lainanantajan menettelystä, käytetyistä uhkauksista, julkaistuista tiedoista ja muista olosuhteista. Asian rikosoikeudellisen arvioinnin tekevät Virossa poliisi, syyttäjä ja viime kädessä tuomioistuin.
Lainahai ei ole ratkaisu rahapulaan
Laittomaan sosiaalisen median lainaan ei pitäisi turvautua edes silloin, kun rahaa tarvitaan nopeasti ruokaan, vuokraan tai laskuihin. Erittäin kallis laina ei ratkaise talousongelmaa, vaan voi kasvattaa pienenkin rahavajeen nopeasti hallitsemattomaksi velkakierteeksi.
Lainanottaja saattaa lisäksi luovuttaa tuntemattomalle henkilölle henkilöllisyystodistuksensa kuvan, pankkitietoja, yksityisiä keskusteluja ja muita tietoja, joita voidaan myöhemmin käyttää painostamiseen tai uusiin väärinkäytöksiin.
Valvotuilla luotonantajilla on velvollisuus arvioida asiakkaan maksukykyä ja noudattaa vastuullisen luotonannon periaatteita. Viron kuluttajansuoja- ja teknisen valvonnan virasto TTJA tarjoaa tietoa kuluttajien oikeuksista rahoituspalveluissa.
Apua kannattaa hakea ennen uuden lainan ottamista
Jos rahat eivät riitä välttämättömiin menoihin tai vanhojen velkojen maksamiseen, uuden korkeakorkoisen lainan sijaan kannattaa ottaa yhteyttä velkaneuvojaan, omaan kuntaan, velkojiin tai tarvittaessa oikeusapuun.
Velkaneuvoja voi auttaa selvittämään velkojen kokonaismäärän, laatimaan talousarvion, neuvottelemaan maksusuunnitelmista ja arvioimaan velallisen oikeudet ja velvollisuudet. Viron Finantsinspektsioonin ylläpitämältä Minuraha-sivustolta löytyy tietoa velkaneuvonnasta sekä velkaneuvojien yhteystietoja eri puolilta Viroa.
Jos lainanantaja uhkailee, kiristää, julkaisee henkilötietoja tai käyttää toisen henkilön identiteettiä, yhteydenotto poliisiin voi olla tarpeen. Todisteiksi kannattaa säilyttää viestit, maksutositteet, sopimukset, tilitiedot, kuvakaappaukset ja julkaistujen kirjoitusten verkko-osoitteet.
Usein kysyttyä sosiaalisen median lainoista
Mikä on lainahai?
Lainahai tarkoittaa henkilöä tai muuta toimijaa, joka lainaa rahaa erittäin korkealla korolla ja käyttää usein kohtuuttomia tai painostavia perintäkeinoja. Virallisemmassa tekstissä voidaan käyttää sanoja koronkiskuri, laiton lainanantaja tai luvattomasti toimiva luotonantaja.
Ovatko kaikki yksityishenkilöiden väliset lainat laittomia?
Eivät ole. Yksityishenkilö voi esimerkiksi lainata rahaa ystävälleen tai sukulaiselleen. Järjestelmällinen ja ammattimainen kuluttajaluottojen tarjoaminen voi kuitenkin edellyttää toimilupaa ja kuluttajaluottoja koskevien sääntöjen noudattamista.
Voiko lainan korko olla lähes 600 prosenttia?
Tarton yliopiston tutkimuksessa sosiaalisen median lainojen keskimääräinen korkotaso nousi lähes 600 prosenttiin. Näin kohtuuttomien ehtojen lainmukaisuus ja mahdollinen sitovuus voidaan kuitenkin riitauttaa, eikä lainanantajan vaatimus sellaisenaan tarkoita, että kaikki vaaditut maksut olisi pakko suorittaa.
Saako lainanantaja julkaista velallisen kuvan Facebookissa?
Velallisen kuvan, henkilötietojen tai yksityisten viestien julkaiseminen ei ole vapaasti sallittua. Julkaisemiseen voi liittyä tietosuoja-, yksityisyys- ja rikosoikeudellisia kysymyksiä. Henkilötietojen julkaiseminen painostuskeinona kannattaa dokumentoida ja asiasta voi ilmoittaa poliisille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle.
Mistä tunnistaa luvallisen luotonantajan Virossa?
Luvan saaneet luotonantajat löytyvät Viron Finantsinspektsioonin valvottavien toimijoiden rekisteristä. Sosiaalisen median profiilia, Facebook-ryhmää tai yksityisviestiä ei pidä pitää osoituksena siitä, että lainanantajalla olisi toimilupa.
Mitä teen, jos lainanantaja uhkailee minua?
Älä poista viestejä. Tallenna keskustelut, maksutiedot, sopimukset, käyttäjäprofiilit ja kuvakaappaukset. Ota yhteyttä velkaneuvojaan tai juristiin ja tee tarvittaessa ilmoitus poliisille. Välittömässä vaarassa tulee soittaa hätänumeroon 112.
Mistä Virossa saa apua velkaongelmiin?
Apua voi hakea oman kunnan sosiaalipalveluista, velkaneuvojalta, oikeusavusta ja Minuraha-sivuston kautta. Velkojan kanssa voidaan myös yrittää sopia maksusuunnitelmasta ennen kuin tilanne pahenee.
Lähteet: ERR Novaator, Trends in Organized Crime, Finantsinspektsioon, TTJA ja Minuraha.
