Seuraavan parin vuoden aikana Viroon nousee runsaasti uusia kylpylöitä, joiden on löydettävä oma kapea markkinarakonsa selviytyäkseen kiristyvässä kilpailussa. Viron kauppakamarin mukaan markkinoiden räjähdysmäisen laajentumisen taustalla vaikuttavat kuluttajien muuttunut, varovaisempi käyttäytyminen sekä kotimaanmatkailun vahva asema.
Kehitystahti on hurja. Esimerkiksi SPA Tours OÜ on ilmoittanut viimeisen kuukauden aikana kahden uuden kylpylän rakentamisesta Tallinnaan. Toukokuussa yhtiö kertoi Lasnamäelle vuoteen 2028 mennessä valmistuvasta 10 miljoonan euron vesipuistosta, ja tällä viikolla julkistettiin suurin piirtein samanhintainen hanke Ülemisteen.
Tallinnan Lasnamäen, Ülemisten ja Telliskiven alueiden lisäksi uusia kylpylöitä ja kylpylähotelleja suunnitellaan muun muassa Tarttoon, Viljandiin ja Alutagusen kuntaan. Myös Pärnuun on suunnitteilla useita uusia keskuksia, joista ensi kesänä avattava rantakylpylä tulee kantamaan nimeä Part.
Kasvun taustalla useita tekijöitä
Viron kauppakamarin toimitusjohtajan Mait Paltsin mukaan tilastot osoittavat, että vuonna 2025 Viron majoitusliikkeissä oli hieman enemmän turisteja kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat kuitenkin ulkomaiset matkailijat, sillä virolaisten omat yöpymiset kotimaassa vähentyivät hieman edellisvuodesta. Kylpyläbuumia ei siis voida selittää pelkästään kotimaanmatkailun kasvulla.
”Kyseessä on pikemminkin useamman tekijän summa: kotimaanmatkailun vahvempi asema kriisiä edeltävään aikaan verrattuna, lähitukimarkkinoiden kasvava potentiaali, hiljalleen paraneva talousluottamus sekä pitkään suunniteltujen investointien eteneminen rakennus- ja suunnitteluvaiheeseen”, Palts taustoittaa.
Kylpyläalalla on tällä hetkellä nähtävissä kaksi selkeää liiketoimintamallia: kaupunkien päiväkäyntiin perustuvat kylpylät sekä maakuntien yöpymisen sisältävät kylpylähotellit. Paltsin mukaan Tallinnan ulkopuolella sijaitsevissa, majoitusta tarjoavissa kohteissa matkailun rooli on huomattavasti suurempi osa liiketoimintasuunnitelmaa.
Menestys vaatii oman erikoistumisalan
Peipsijärven rannalle, Alutagusen kuntaan nousevan Kurro-luontokylpylän toimitusjohtaja Killu Maidla vahvistaa, että täyttyvistä markkinoista on löydettävä oma selkeä erikoistumisalansa. Kurro profiloituu eksklusiiviseksi luontokylpyläksi, joka myy asiakkailleen rauhaa ja hiljaisuutta. Esimerkiksi tiettyinä aikoina hotelliin ei oteta lainkaan yhden yön varauksia.
Kurron 39 miljoonan euron arvoinen keskus aikoo avata ovensa asiakkaille tämän vuoden elokuussa. Itä-Virumaalla sijaitseva hanke sai 13 miljoonaa euroa tukea EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), ilman jota hankkeen valmistuminen olisi viivästynyt.
Samanlaista erikoistumista haetaan myös Põlvaan, jonne Funderbeamin perustaja Kaidi Ruusalepp suunnittelee urheilullisille ja varakkaille asiakkaille suunnattua hotellia. Vaikka kyseessä ei ole varsinainen kylpylä, se edustaa samaa vahvaa erikoistumisajattelua.
Jos perheiden taloudellinen tilanne ei salli yöpymistä kalliissa kylpylähotelleissa, suuntautuu kysyntä päiväkäynteihin. Tallinnan sisäiset projektit, kuten Lasnamäen tuleva kylpylä, tukeutuvatkin vahvasti paikallisiin päiväasiakkaisiin.
Pitkän aikavälin investointeja
Päiväkylpylöitä edustavan SPA Toursin hallituksen jäsen Kalle Kuusik ei itse puhu äkillisestä räjähdyksestä.
”Näissä päätöksissä ei ole mitään äkkipikaista, ja jokainen kehityshanke on pitkäaikainen prosessi”, Kuusik sanoo ja selittää, että useiden peräkkäisten hankkeiden julkistus on vain osunut samaan ajankohtaan.
Myös kauppakamarin Mait Palts muistuttaa, että kylpylä on yrittäjälle erittäin pääoma-, energia- ja työvoimavaltainen investointi, jota ei tehdä lyhytaikaisen talouskasvun huumassa. Se vaatii pitkän aikavälin analyysia, jossa huomioidaan paikallisten lisäksi alueen muut palvelut, kuten ravintolat ja konferenssitilat.
Paltsin mukaan nykyisessä buumissa näkyykin erityisesti kahden asian yhteisvaikutus: kotimaanmatkailu on jäänyt pysyvästi kriisejä edeltänyttä aikaa vahvemmalle tasolle, ja toisaalta yleinen hintojen nousu sekä kuluttajien varovaisuus saavat ihmiset valitsemaan lyhyempiä ja lähempänä kotia sijaitsevia lomavaihtoehtoja.
Asiasta kirjoitti mm. ERR
Kuva: AI
