28.3.2026
Euroopassa on jälleen herännyt keskustelu kellon siirtämisestä luopumisesta. Tulevana sunnuntaina siirrytään kesäaikaan, mutta asiantuntijoiden mukaan tämä puolivuosittainen rytmin muutos ei ole ihmiselle hyväksi.
Viro ei voi päättää asiasta yksin, sillä EU:n sisämarkkinasäännöt edellyttävät yhteistä päätöstä kaikilta jäsenmailta. Aiemmin hanke kariutui siihen, ettei yhteisymmärrystä sopivasta aikavyöhykkeestä löytynyt. Nyt asiaa yritetään edistää uudella tutkimuksella, jossa selvitetään, mille aikavyöhykkeille maat jäisivät, jos kellon siirtämisestä luovuttaisiin. Tuloksia odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Vaikka kellon siirtämisen on ajateltu säästävän energiaa ja tuovan taloudellista hyötyä, terveysnäkökulma painaa yhä enemmän. Tutkijoiden mukaan noin viidennes ihmisistä reagoi herkästi vuorokausirytmin äkillisiin muutoksiin. Tämä voi lisätä esimerkiksi masennuksen ja mielialahäiriöiden riskiä.
Erityisen huolestuttavia vaikutukset ovat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmille. Tutkimusten mukaan sydänkohtauksen riski voi kasvaa jopa neljänneksellä heti kellon siirtämisen jälkeen niillä, joilla on ennestään riskitekijöitä.
Kansalaisten mielipiteet jakautuvat. Osa kokee kellon siirtämisen raskaaksi ja turhaksi, kun taas toiset pitävät sitä vain pienenä väliaikaisena vaivana. Moni kuitenkin toivoo, että jatkuvasta siirtelystä luovuttaisiin ja jäätäisiin pysyvästi samaan aikaan – esimerkiksi kesäaikaan.
