29.4.2026
Suomen ja Viron presidentit Alexander Stubb ja Alar Karis arvioivat Helsingissä järjestetyssä yhteisessä lehdistötilaisuudessa, että jossain vaiheessa Euroopan on jälleen avattava keskusteluyhteys Venäjään – vaikka ajankohta ja toteutustapa ovat vielä avoimia.
Keskustelu nousi esiin erityisesti Kariksen aiemmasta lausunnosta, jossa hän totesi Euroopan joutuvan valmistautumaan vuoropuheluun Venäjän kanssa Ukrainan sodan päätyttyä.
Stubb korosti, että aihe on ollut esillä sodan alusta lähtien:
”Se on kysymys, jonka kanssa olemme kamppailleet sodan alusta asti, mutta erityisesti viimeiset kaksi vuotta.”
Hänen mukaansa Euroopassa pohditaan jatkuvasti, kuka, milloin ja millä mandaatilla voisi aloittaa keskustelut.
”Olen täysin samaa mieltä presidentti Kariksen kanssa, että tulee aika, jolloin meidän täytyy avata viestintäkanavat Venäjään. Kysymys on vain siitä, milloin.”
Stubb painotti, että mahdollinen vuoropuhelu tulisi toteuttaa yhteisesti, ei yksittäisten valtioiden toimesta:
”Meidän pitäisi tehdä tämä kollektiivisesti ja selkeällä mandaatilla. Euroopassa ei pidä lähteä sooloilemaan – se ei yleensä toimi.”
Hän muistutti myös maantieteellisestä todellisuudesta:
”Venäjä pysyy Suomen ja Viron naapurina. Suhde ei tule olemaan entisensä, mutta jonkinlainen suhde tulee aina olemaan – niin naapurien välillä kuuluu olla.”
Karis korosti, että yhteydenpito voi olla mahdollista vasta sodan jälkeen ja vain, jos Venäjä muuttuu.
”Meillä on naapurina Venäjä. Emme ole muuttamassa pois – eikä ole Venäjäkään. Siksi meidän täytyy löytää tapa tulla toimeen.”
Hän teki eron neuvottelujen ja viestinnän välillä:
”Ei välttämättä neuvotella, mutta kommunikoida. Sitä naapurit tekevät, vaikka naapuri olisi hankala.”
Karis muistutti myös historian perspektiivistä:
”Kaikki sodat päättyvät lopulta. Jopa satavuotinen sota päättyi. Meidän täytyy olla valmiita siihen, mitä sen jälkeen tulee.”
Stubb: Eurooppa tarvitsee Ukrainaa enemmän kuin päinvastoin
Lehdistötilaisuudessa Stubb nosti esiin myös Ukrainan sotatilanteen, joka hänen mukaansa on viime kuukausina kehittynyt Ukrainan kannalta suotuisammin.
Hän kuvasi Venäjän tappioita merkittäviksi:
”Venäjä menettää kuukausittain 30 000–35 000 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina.”
Samalla Ukraina on hänen mukaansa parantanut sotilaallista suorituskykyään, erityisesti iskujen määrässä ja tehokkuudessa.
Stubb käänsi perinteisen ajattelun päälaelleen:
”Sen sijaan, että kysyisimme tarvitseeko Ukraina Eurooppaa, meidän pitäisi ymmärtää, että Eurooppa tarvitsee Ukrainaa enemmän.”
Hän perusteli tätä Ukrainan armeijan tasolla:
”Ukrainalla on Euroopan suurin, tehokkain ja modernein armeija.”
Turvallisuus ja Nato
Stubb ei näe merkkejä siitä, että Venäjä valmistautuisi testaamaan Naton viidettä artiklaa:
”Hybridivaikuttamista on aina, mutta en usko, että he lähtevät testaamaan Natoa itäisellä sivustalla.”
Hän lisäsi, että Yhdysvallat odottaa Euroopan ottavan suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan, erityisesti perinteisten asevoimien osalta.
Karis puolestaan painotti Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon merkitystä Euroopassa:
”Amerikkalaiset pitää vakuuttaa siitä, että heidän läsnäolonsa Euroopassa on myös heidän omien etujensa mukaista.”
Baltian turvallisuus ja puolustusteollisuus
Karis kommentoi myös väitteitä, joiden mukaan Baltian maat voisivat olla seuraava kohde Venäjän toimille:
”Se on Venäjän yritys kylvää levottomuutta. Meidän pitää pysyä rauhallisina, kuten pohjoismaisille kansoille sopii.”
Hän nosti esiin myös tarpeen vahvistaa Euroopan omaa puolustusteollisuutta, erityisesti tilanteessa, jossa asehankinnat Yhdysvalloista viivästyvät.
Stubb totesi, ettei Suomella ole huolta aseiden saatavuudesta:
”Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tällä hetkellä historiallisen vahvaa.”
Kokonaisuutena presidenttien viesti oli selvä: vaikka nykytilanne ei mahdollista normaalia vuorovaikutusta Venäjän kanssa, pitkällä aikavälillä keskusteluyhteyden palauttaminen on väistämätöntä – mutta vain oikeilla ehdoilla.
Asiasta kirjoitti mm. ERR
Kuva: AI
